Tekoäly ei näy – mutta sitä käytetään silti
Monessa suomalaisessa yrityksessä – erityisesti pienemmissä ja perinteisillä aloilla toimivissa organisaatioissa – kuulee yhä saman lauseen:
“Ei meillä tekoälyä käytetä.”
Usein tätä seuraa toteamus, että tekoälystä ei olisi meille mitään hyötyäkään. Näkökulma on ymmärrettävä: tekoäly ei näy laitteiden kyljessä eikä se tunnu sormissa kuten uusi työkone, ohjelmisto tai järjestelmäpäivitys. Mutta käytännön tasolla tämä ajatus ei pidä paikkaansa.
Tosiasiassa tekoäly on jo osa arkea – usein huomaamatta ja nimeämättä. Ja kyse ei ole vain teknologiayrityksistä tai kansainvälisistä jättiläisistä. Tekoälyä hyödynnetään jo nyt kaikilla toimialoilla: teollisuudessa, rakentamisessa, kaupassa, kuljetuksessa, asiantuntijapalveluissa, matkailussa, talotekniikassa, energia-alalla ja myös kunnissa. Käyttö voi olla näkyvää tai piilossa – mutta se tapahtuu joka tapauksessa.
Tekoäly on jo ovella – muodossa tai toisessa
Monessa pk-yrityksessä tekoälyn käyttöönotto ei tapahdu päätöksellä vaan pikemminkin vahingossa tai arjen pakosta. Esimerkiksi:
- työntekijä käyttää ChatGPT:tä luonnostelemaan asiakasviestin tai tarjoustekstin
- Excelissä on otettu käyttöön tekoälyavusteinen analytiikka
- kuvia käsitellään tekoälyllä ennen verkkojulkaisua
- huolto- tai ajanvarausjärjestelmä priorisoi tehtäviä automaattisesti
Ilmiötä kutsutaan varjoteknologiaksi – kun teknologia tulee käyttöön organisaation virallisen tiedon ja kontrollin ulkopuolella. Tämä ei ole riski sinänsä, mutta se on signaali siitä, että kypsyystaso tekoälyn käytössä vaatii arviointia.
Tekoälymaturiteetti – missä vaiheessa teidän yrityksenne on?
Tekoälymaturiteetti kuvaa organisaation valmiutta ottaa tekoäly käyttöön tavalla, joka tuottaa liiketoiminnallista hyötyä. Kyse ei ole siitä, onko käytössä tekoälysovelluksia, vaan siitä, miten tietoista, johdettua ja tavoitteellista käyttö on.
Alla on käytännönläheinen malli viidestä kypsyystasosta:
- Taso 0 – Ei tiedetä, mistä on kyse
- “Tekoälyä? Ei se liity meihin.” Ei tietoa, ei kiinnostusta, ei käyttöä.
- Taso 1 – Epäluulo ja vanhat käsitykset
- Tekoäly nähdään uhkana tai turhana. Mielikuva perustuu vanhentuneeseen käsitykseen.
- Taso 2 – Sattumanvaraista kokeilua
- Yksittäiset työntekijät käyttävät tekoälytyökaluja ilman koordinointia. Johto ei ohjaa.
- Taso 3 – Operatiivinen hyödyntäminen
- Tekoälyä käytetään sallitusti tietyissä toiminnoissa (esim. markkinointi, huolto). Käyttöä seurataan ja tuetaan.
- Taso 4 – Strateginen ote
- Tekoälyn käyttö perustuu tavoitteisiin, sitä johdetaan ja kehitetään liiketoiminnan osana.
Useimmat suomalaiset pk-yritykset sijoittuvat tällä hetkellä tasoille 1 tai 2. Jo pelkkä siirtyminen tasolle 3 tuo usein näkyvää hyötyä – ilman raskasta IT-hanketta tai budjetin venytystä.
Johtopäätös: tekoälyä käytetään jo – mutta onko käyttö hallinnassa?
Tekoälyn käyttöönotto ei ole kertaluonteinen projekti vaan kypsymispolku. Se alkaa tiedostamisesta ja etenee kokeilujen kautta tavoitteelliseen hyödyntämiseen.
Tärkein kysymys ei ole:
“Käytetäänkö meillä tekoälyä?”
Vaan:
“Kuinka tietoisesti ja turvallisesti sitä käytetään?”
Tarvitsetteko ulkopuolisen näkemyksen tai kumppanin tekoälystrategian rakentamiseen?
Luotetut Oy on erikoistunut pk-yritysten tekoälymaturiteetin kehittämiseen, hallittuun käyttöönottoon ja käytännönläheiseen AI-strategiaan. Autamme tunnistamaan mahdollisuudet, valitsemaan oikeat työkalut ja viemään tekoälyn osaksi liiketoimintaa – ilman ylisuuria riskejä tai irrallisia kokeiluja.
Ota yhteyttä – rakennetaan yhdessä teille sopiva, käytännöllinen ja vastuullinen tapa hyödyntää tekoälyä.
