EU:n tekoälylainsäädäntö ja sen vaikutukset yritysten arkeen
EU:n uuden tekoälyasetuksen (AI Act) pyrkimys on olla historiallinen askel kohti turvallista, läpinäkyvää ja vastuullista tekoälyn käyttöä. Sen vaikutukset eivät rajoitu vain teknologiajätteihin tai startupeihin, vaan koskettavat käytännössä kaikkia yrityksiä – koosta riippumatta. Tekoäly on jo arkipäiväinen työkalu monilla toimialoilla, ja lainsäädäntö tekee selväksi, että sen käyttöön liittyy sekä mahdollisuuksia, että vastuita.
Mitä lainsäädäntö tarkoittaa käytännössä?
Tekoälyasetus luokittelee tekoälysovellukset riskitasojen mukaan: vähäriskisistä sovelluksista aina korkean riskin järjestelmiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi työntekijöiden hallintaan tai rekrytointiin käytetty tekoäly on sääntelyn piirissä tiukemmin kuin vaikkapa asiakaspalveluchatbot. Jokainen yritys joutuu siis arvioimaan, millaista tekoälyä se käyttää, mihin tarkoitukseen ja minkä riskiluokan piiriin se kuuluu.
Yrityksille tämä tarkoittaa velvollisuutta varmistaa, että käytettävä teknologia täyttää asetetut vaatimukset – dokumentoinnin, läpinäkyvyyden ja tietoturvan osalta. Mutta vastuut eivät lopu vielä tekniseen toteutukseen.
Työnantajan vastuu henkilöstön osaamisesta
Yksi vähemmän puhuttu, mutta keskeinen osa lainsäädäntöä liittyy ihmisiin. Yrityksen johto / työnantaja kantaa vastuun siitä, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja ymmärrys tekoälystä. Tämä ei tarkoita, että jokaisesta tulisi tekoälyasiantuntija, mutta sen sijaan työntekijöiden on tiedettävä, milloin tekoälyä voidaan ylipäätään käyttää, mihin tarkoituksiin ja millaisia rajoitteita siihen liittyy.
Koulutuksen ja ohjeistuksen puute ei vapauta yritystä vastuusta. Päinvastoin – jos työntekijä käyttää tekoälyä väärin tietämättömyyttään, katsotaan vastuu työnantajalle, joka ei ole tarjonnut riittävää ohjeistusta.
Vastuukysymykset myös silloin, kun tekoälyä ei ”virallisesti” käytetä
Mielenkiintoinen ja monelle yritykselle ehkä yllättävä piirre on se, että vastuu ei katoa, vaikka yrityksen linjaus olisi olla käyttämättä tekoälyä. Jos työntekijä kuitenkin päättää omin päin hyödyntää tekoälyä esimerkiksi asiakasviestinnässä, sisällöntuotannossa tai tietojen analysoinnissa, vastuu mahdollisista lainvastaisista seurauksista on edelleen yrityksellä.
Tämä pakottaa yritykset tarkentamaan sisäisiä ohjeitaan: pelkkä ”Me emme käytä tekoälyratkaisuja” ei riitä. On huolehdittava siitä, että henkilöstö tietää miksi ja milloin tekoälyä ei tule käyttää – ja mitä riskejä liittyy omatoimiseen kokeiluun ilman ohjeita.
Mitä tämä tarkoittaa eri kokoluokan yrityksille?
Luotetut avuksi
EU:n tekoälyasetus ei ole pelkästään teknologiaa koskeva sääntely, vaan se ulottuu syvälle yrityskulttuuriin ja arjen käytäntöihin. Jokaisen yrityksen on tarkasteltava, miten sen työntekijät käyttävät tekoälyä – ja miten heitä ohjeistetaan. Huomionarvoista on myös juurikin se seikka, että vastuu ei katoa sillä, että yrityksessä ei virallisesti oteta tekoälyä käyttöön. Monimutkaisetkin asiat on mahdollista paketoida selkeisiin ja yksinkertaisiin kokonaisuuksiin ja tässä Luotetut on mitä oivin kumppani. Yhdessä pystymme määrittelemään yrityksellenne oikeat standardit digitaaliseen arkeen, on sitten kyse osaamisesta, riskienhallinnasta tai vastuullisuudesta!
