Teknologiat vaihtuvat, mutta yritykset muuttuvat samalla tavalla
Olen seurannut yritysten toimintaa ja kehittämistä useamman vuosikymmenen ajan. Kun katsoo taaksepäin 1990-luvulta tähän päivään, yksi asia tuntuu toistuvan yllättävän samanlaisena. Yritysten eteen tulee uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia, mutta niiden omaksuminen ja käyttöönotto etenevät kerta toisensa jälkeen lähes samaa polkua.
Laatujärjestelmistä tuli lopulta kehittämisen väline
1990-luvulla yrityksiin tulivat ISO 9000 -laatujärjestelmät. Aluksi niitä ihmeteltiin ja usein myös vastustettiin. Miksi meidän pitää kuvata prosessejamme? Mitä hyötyä näistä laatukäsikirjoista ja ohjeista on? Eikö riitä, että osaamme tehdä työmme hyvin?
Sitten asiakkaat alkoivat vaatia laatujärjestelmiä ja vähitellen niistä tuli normaali osa yritysten toimintaa. Samalla parhaat yritykset huomasivat, ettei kysymys ollutkaan sertifikaatista vaan mahdollisuudesta kehittää toimintaa, vähentää virheitä ja tehdä asioita järjestelmällisemmin.
Internet muutti enemmän kuin markkinoinnin
Internetin tullessa sama tapahtui uudelleen. Aluksi verkkosivuja pidettiin monessa pk-yrityksessä melko tarpeettomina. ”Eivät meidän asiakkaamme netissä ole.” Joku teki ensimmäiset kotisivut, muut seurasivat ja vähitellen yritys, jolla ei ollut verkkosivuja, alkoi näyttää poikkeukselta. Lopulta internet muutti paljon muutakin kuin markkinointia. Se muutti asiakkaiden käyttäytymistä ja yritysten tapaa myydä, ostaa ja viestiä.
Sähköisessä taloushallinnossa kehitys oli jälleen tuttu. Paperilasku ja mappi toimivat aivan hyvin, joten miksi niitä pitäisi muuttaa? Ensin sähköisiin järjestelmiin siirtyivät edelläkävijät. Sitten asiakkaat, pankit, tilitoimistot ja muu ympäristö alkoivat ohjata samaan suuntaan. Lopulta sähköisestä taloushallinnosta tuli tavallista arkea.
Nyt samaa ilmiötä voi seurata vastuullisuudessa ja erityisesti tekoälyssä.
Aluksi uusi asia herättää kiinnostusta, mutta myös epäilyä. Mitä hyötyä tästä meille on? Ei tämä koske meidän yritystämme. Me olemme liian pieniä. Meidän toimialallamme tämä ei toimi. Katsotaan ensin, mitä muut tekevät.
Sitten muutama yritys alkaa kokeilla. Osa saa hyötyjä ja kertoo niistä muille. Palveluntarjoajia ilmestyy markkinoille. Asiakkaat alkavat kysyä asiasta. Kilpailijat ottavat ratkaisuja käyttöön. Vähitellen kokeilusta tulee yleinen toimintatapa ja lopulta asiasta, jota vielä muutama vuosi aikaisemmin ihmeteltiin, tulee normaali osa yritystoimintaa.
Epäilystä tulee kokeilun kautta uusi normaali
Kaava näyttää siis pysyvän, vaikka vuosikymmenet vaihtuvat:
epäily → kiinnostus → kokeilu → hyötyjen havaitseminen → laajempi käyttöönotto → uusi normaali.
Yritykset myös jakautuvat kerta toisensa jälkeen samoihin ryhmiin. Jotkut kysyvät ensimmäisenä, miten tästä voisi saada kilpailuetua. Toiset odottavat ensimmäisiä kokemuksia. Suuri joukko lähtee mukaan, kun ratkaisu on jo osoittanut toimivuutensa. Viimeiset muuttuvat vasta, kun asiakkaat, kilpailu tai muu toimintaympäristö käytännössä pakottaa siihen.
Tekoäly ei ole poikkeus vaan seuraava vaihe
Tässä mielessä tekoäly ei ehkä olekaan yrityksille niin uudenlainen ilmiö kuin ajattelemme. Teknologia on uusi, mutta sen omaksumisen mekanismi on vanha.
Siksi kiinnostavin kysymys ei mielestäni ole, tuleeko tekoäly yrityksiin. Todennäköisesti tulee, aivan kuten laatujärjestelmät, internet ja sähköiset järjestelmät aikanaan tulivat.
Kiinnostavampi kysymys on, missä vaiheessa oma yritys lähtee mukaan.
Vasta silloin, kun muutos on välttämätön – vai silloin, kun siitä on vielä mahdollista saada kilpailuetua?
Haluatko tietää, missä tekoälystä voisi olla teille aidosti hyötyä?
Luotetut auttaa tunnistamaan yrityksen nykytilanteen, valmiudet ja konkreettiset käyttökohteet. Sen jälkeen tiedätte, kannattaako lähteä liikkeelle nyt, missä järjestyksessä ja millä tavoitteilla.
